Legislator Rechtsprechung & Gesetzgebung
HD:1988:111 KI-generiert

Supreme Court dismisses appeal when bankruptcy administrator accepts full payment from debtor, preventing funds from joining the bankruptcy estate.

Geschäftsnummer HD:1988:111
Gericht / Behörde
Rechtsordnung Finnland (FI)
Entscheiddatum
Ausgang Abgewiesen (Dismissed)

Legislator-Zusammenfassung

KI-generiert

The Supreme Court of Finland dismissed the appeal against the lower courts' decision to order the Employment Agency to pay the bankruptcy estate. The Employment Agency had initiated a recovery suit but voluntarily withdrew it after receiving full payment for its claim from the debtor's bankruptcy estate. The court ruled that since the payment was made to satisfy the Agency's own debt, the funds did not belong to the bankruptcy estate under the relevant bankruptcy regulations. Consequently, the lower court orders were overturned, and the Employment Agency was released from any further payment obligations to the bankruptcy estate.

Legislator-Regeste

KI-generiert

KS 45 §; KS 46 §: When a bankruptcy administrator receives full payment for a claim from the debtor's estate to satisfy its own debt, the funds do not constitute assets of the bankruptcy estate and the administrator has no right to claim them.

Schlagwörter

KI-generiert
bankruptcy estate recovery suit full payment creditor's claim asset classification voluntary withdrawal bankruptcy regulations wirtschaftlicher Wettbewerb

Zitierte Gesetzesbestimmungen

KI-generiert
KS 45 §
KS 46 §
Konkurssisäännön 47 §
Työvoimapiirin toimiston oikeus ajaa konkurssisäännön 47 §:n nojalla konkurssipesän velkojana takaisinsaantia koskevaa kannetta on lakannut sen johdosta, että valtio on saanut täyden suorituksen mainitusta konkurssisaatavastaan.

Zitierte Rechtsprechung

KI-generiert
Mikkelin raastuvanoikeuden päätös 25.8.1986
Mikkelin raastuvanoikeuden päätös 25.8.1986
Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 31.12.1987
Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 31.12.1987
KI-generiert

Fragen Sie sich, wie dieser Entscheid auf Ihren Fall anwendbar ist?

Prüfen Sie diesen Entscheid zusammen mit Bundesrecht, kantonalen Erlassen, Kommentaren und Folgeentscheiden in Legislator AI.

Fall in Legislator öffnen →

Volltext

Konkurssivelkoja oli pannut vireille takaisinsaantikanteen mutta oli luopunut siitä saatuaan vastaajalta maksun omasta konkurssisaamisestaan. Näin saadut varat eivät kuuluneet konkurssipesälle.

KS 45 §

KS 46 §

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Mikkelin raastuvanoikeuden päätös 25.8.1986

Raastuvanoikeus on katsonut selvitetyksi, että konkurssihallinnon, työvoimapiirin toimiston ja erään toisen velkojan neuvottelussa oli sovittu, että konkurssipesän vähävaraisuuden vuoksi työvoimapiirin toimisto valtion edustajana nostaisi takaisinsaantia koskevan kanteen. Kanteen tarkoituksena oli ollut, kuten siinä oli vaadittukin, varojen saaminen konkurssipesälle.

Tämän vuoksi ja kun työvoimapiirin toimiston kerrottu menettely oli ollut konkurssipesän muiden velkojien oikeutta loukkaava ja kun myös takaisinsaantia koskevassa asiassa tehdyn sovinnon nojalla saatujen varojen oli konkurssisäännön 45 §:n säännöksen huomioonottaen katsottava kuuluvan konkurssipesälle, raastuvanoikeus on velvoittanut työvoimapiirin toimiston valtion edustajana suorittamaan konkurssipesälle 36.204,97 markkaa 16 prosentin korkoineen perusteettomasti nostetun, konkurssipesälle kuuluvan rahaerän suorituspäivästä 12.12.1985 lukien ja korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista 5.500 markkaa 16 prosentin korkoineen 25.8.1986 lukien.

Itä-Suomen hovioikeuden tuomio 31.12.1987

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi työvoimapiirin toimisto oli saattanut jutun, on jättänyt asian raastuvanoikeuden päätöksen varaan ja velvoittanut työvoimapiirin toimiston suorittamaan konkurssipesälle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 800 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä lukien.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Valituslupa on myönnetty 28.3.1988. Työvoimaministeriö on vaatinut hovioikeuden tuomion kumoamista ja kulujensa korvaamista Korkeimmassa oikeudessa.

Konkurssipesä on antanut siltä pyydetyn vastauksen. Konkurssipesä on toistanut jutussa esittämänsä, että työvoimapiirin toimisto oli sopinut muun muassa konkurssihallinnon kanssa takaisinsaantikanteen nostamisesta siinä tarkoitettujen vekseleiden tai niiden arvon palauttamiseksi konkurssipesään ja että puheena oleva suoritus oli tullut valtiolle takaisinsaantiasiassa tehdyllä sovinnolla tai ainakin takaisinsaantikanteen nostamisen seurauksena. Työvoimapiirin toimiston menettely oli ollut muiden velkojien etua loukkaava. Näillä perusteilla suoritus kuului konkurssipesään.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Korkein oikeus katsoo selvitetyksi, että työvoimapiirin toimiston edustajan erään toisen velkojan edustajan ja konkurssihallinnon kanssa käymissä keskusteluissa oli päädytty siihen, että työvoimapiirin toimisto valtion edustajana nostaa raastuvanoikeuden päätöksessä selostetun takaisinsaantikanteen yhtiön osakasta vastaan. Työvoimapiirin toimisto olikin pannut vireille sanotun kanteen. Takaisinsaantijutun vastaajan saatua 17.11.1985 haasteen tiedokseen, hän oli 12.12.1985 maksanut työvoimapiirin toimistolle sen yhtiön konkurssissa valtion edustajana valvoman, yhtiön konkurssiin luovutetuista varoista maksettavaksi tuomitun saatavan korkoineen. Takaisinsaantia koskeva juttu oli sille määrättynä käsittelypäivänä, josta konkurssihallinto oli saanut tiedon 12.12.1985, jäänyt asianosaisten poissaolon johdosta sillensä.

Takaisinsaantijutun vastaaja ei ole työvoimapiirin toimistolle maksanut osasuoritusta takaisinsaantikanteella konkurssipesälle tuomittavaksi vaaditusta määrästä, vaan maksu on tapahtunut valtion yhtiön konkurssissa valvoman saamisen suoritukseksi. Työvoimapiirin toimiston oikeus ajaa konkurssisäännön 47 §:n nojalla konkurssipesän velkojana takaisinsaantia koskevaa kannetta on lakannut sen johdosta, että valtio on saanut täyden suorituksen mainitusta konkurssisaatavastaan. Työvoimapiirin toimisto ei ole suorituksen vastaanottamalla tehnyt sovintoa takaisinsaantia koskevassa asiassa eikä valtion konkurssisaamisestaan saama suoritus ole muutoinkaan ollut takaisinsaannilla saatua omaisuutta, joka konkurssisäännön 45 §:n nojalla kuuluisi konkurssipesään. Valtio ei ole muullakaan esitetyllä perusteella velvollinen maksamaan konkurssipesälle puheena olevaa suoritusta.

Tuomiolauselma

Hovioikeuden tuomio ja raastuvanoikeuden päätös kumotaan ja kanne hylätään sekä valtio vapautetaan kaikesta jutussa tuomitusta maksuvelvollisuudesta. Koska konkurssipesä on hävinnyt jutun Korkeimmassa oikeudessa, se velvoitetaan suorittamaan työvoimaministeriölle korvaukseksi sillä täällä olleista kuluista 1.200 markkaa.

Ratkaisuun osallistuneet: presidentti Olsson, oikeusneuvokset Mörä, Haarmann, Roos ja Huopaniemi

---

[SV]

En konkursborgenär hade anhängiggjort en återvinningstalan men låtit den förfalla sedan han av svaranden fått betalt för sin konkursfordran. De tillgångar som erhållits på detta sätt hörde inte till konkursboet.

KS 45 §

KS 46 §

Hela rättsfallet är i FKKO-registret