Supreme Court dismisses land registration for parking and mooring rights due to established local rental practices.

Yksityisistä teistä annetun lain mukainen tietoimitus oli tullut vireille sitä varten, että meren saaristossa sijaitsevalle tilalle perustettaisiin mantereen puolella olevan tilan alueelle oikeudet lain 13 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin autopaikkaan ja venevalkamaan. Kun paikkakunnalla oli muodostunut tavaksi, että edellä mainittuja paikkoja tarvitsevat vuokrasivat niitä toimituksen kohteena olevalta alueelta, joka oli tarkoitusta varten kunnostettu, vaadittujen oikeuksien perustamista ei pidetty tarkoituksenmukaisena. Haetun toimituksen suorittamiselle ei siten ollut edellytyksiä.

L yksityisistä teistä 7 § 2 mom

L yksityisistä teistä 7 § 3 mom

L yksityisistä teistä 13 § 2 mom

ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY

Toimitus

B, C ja D Husvillan tilan omistajina sekä A tilan kysymyksessä olevan alueen vuokramiehenä ovat vastustaneet haettujen oikeuksien perustamista. Heidän mielestään pyydettyjen oikeuksien perustaminen aiheuttaisi Husvillan tilalle kohtuutonta haittaa, koska A, jolla oli Skeppuddenin niemessä kauppaliike, harjoitti siellä myös auto- ja venepaikkojen vuokraamista. Oikeuksien perustamisen seurauksena A menettäisi säännölliset vuosittaiset vuokratulonsa. E:llä oli myös mahdollisuus muulla tavoin saada käyttöönsä tarvitsemansa auto- ja venepaikat.

Toimitusmiehet ovat suorittamassaan katselmuksessa todenneet, että alue, jolle pyydetyt oikeudet haluttiin perustettaviksi, oli pengerretty ja rakennettu autojen pysäköintialueeksi. Alueella oli noin 50 autopaikkaa, joista noin 40 oli vuokrattu suullisin sopimuksin. Alueella oli myös useita laitureita, joista oli vuokrattu venepaikkoja. Paikkojen vuokraajana toimi A, joka myös oli kunnostanut alueen.

Strandbackan tilan hyväksi perustettujen oikeuksien johdosta on E velvoitettu suorittamaan kertakaikkisena korvauksena maan luovuttamisesta sekä vahingosta ja haitasta yhteensä 10.000 markkaa. Koska A hallitsi kysymyksessä olevaa aluetta vuokramiehenä 16.5.1976 allekirjoitetun 50 vuodeksi tehdyn sopimuksen nojalla ja kun hän oli kunnostanut alueen menettäen tämän toimituksen johdosta osan vuokratulojaan, korvauksesta oli suoritettava 9.000 markkaa A:lle ja 1.000 markkaa yhteisesti Husvillan tilan omistajille. Nämä korvauserät oli maksettava 6 prosentin korkoineen yksityisistä teistä annetun lain 37 §:stä ilmenevällä tavalla.

Etelä-Suomen maaoikeuden päätös 30.5.1985

B, C, D ja A ovat hakeneet muutosta toimitukseen vaatien sen kumoamista. B, C sekä D ovat vaatimuksensa perusteluina muun ohessa lausuneet, että E:llä ei ollut riittäviä perusteita hakemuksensa tueksi, koska hänellä oli tilaisuus sopimusteitse vuokrata tarvitsemansa autoja venepaikat. Toimitusmiehet eivät olleet ottaneet huomioon sitä paikkakunnalla vakiintunutta käytäntöä, että saaristoon pääsemistä varten mantereen puolella tarvittavat auto- ja venepaikat vuokrattiin maanomistajilta. Toimituksessa perustetut oikeudet aiheuttivat huomattavaa haittaa Husvillan tilan puheena olevalle palstalle, koska sitä käytettiin auto- ja venapaikkojen vuokraamiseen.

A puolestaan on maaoikeudessa lausunut, että E:lle oli toimituksessa myönnetty oikeus vene- ja autopaikkoihin sekä tiehen autopaikalle siitä huolimatta, ettei hän ollut esittänyt siihen todellista tarvetta. Toimitusmiehet eivät olleet ottaneet huomioon A:n esittämää kantaa, että sanottujen oikeuksien perustamisesta koitui merkittävää haittaa sekä hänelle itselleen kauppiaana että myös yleisesti paikkakunnalla. Siten vaikeutettiin hänen elinkeinotoimintaansa, josta auto- ja venepaikkojen vuokraaminen kysymyksessä olevalta alueelta muodosti tärkeän osan.

Maaoikeus on kuullut asiassa E:ä ja toimitusinsinööriä. Toimitusinsinööri on lausunut, että toimitusmiesten mielestä jokaiselle tilalle tuli järjestää pysyvä kulkuyhteys. Tilan kulkuyhteyden järjestämistä ei voitu jättää suullisen sopimuksen varaan.

Maaoikeus on katsonut, että tie-, autopaikka- ja venevalkamaoikeuksien perustamista Strandbackan tilan hyväksi toimituksessa määrätyllä tavalla ei voitu pitää rannikkoja saaristo-olosuhteet sekä vakiintunut käytäntö huomioon ottaen tarkoituksenmukaisena. Tällaisten oikeuksien perustaminen oli lisäksi omiaan aiheuttamaan sellaista huomattavaa haittaa kuin yksityisistä teistä annetussa laissa tarkoitettiin. Puheena olevien oikeuksien perustamiselle ei siten ollut sanotun lain 7, 8 ja 13 §:ssä tarkoitettuja edellytyksiä. Maaoikeus on sen vuoksi kumonnut toimituksen. E on velvoitettu suorittamaan oikeudenkäyntikulujen korvauksina B:lle, C:lle ja D:lle yhteisesti 2.000 markkaa sekä A:lle 1.000 markkaa.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

E:lle on myönnetty valituslupa 7.11.1985. B, C sekä D yhteisesti ja A erikseen ovat vastanneet muutoksenhakemukseen ja vaatineet kulujensa korvaamista. Maanmittaushallitus on antanut asiasta Korkeimman oikeuden siltä pyytämän lausunnon. E on antanut maanmittaushallituksen lausunnon johdosta selityksen, mutta B, C, D ja A eivät ole käyttäneet heille varattua tilaisuutta selityksen antamiseen.

E on valituksessaan vaatinut, että maaoikeuden päätös kumotaan ja toimitusmiesten perustamat tie-, autopaikka- ja venevalkamaoikeudet pysytetään, koska ne ovat saaressa sijaitsevan Strandbackan tilan tarkoituksenmukaista käyttöä varten tärkeitä eikä niistä koidu kenellekään huomattavaa haittaa. Lisäksi E on vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Saaristossa sijaitseville kiinteistöille pääsyä varten tarvitaan mantereen puolella auto- ja venepaikkoja. Kysymyksessä olevalla alueella A on tässä tarkoituksessa kunnostanut Husvillan tilaan kuuluvan osan Skeppuddenin niemestä, mistä sanottuja paikkoja tarvitsevat ovat paikkakunnalla yleiseksi muodostunutta tapaa noudattaen niitä vuokranneet ja mistä niitä edelleenkin on vuokrattavissa. Sen vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista perustaa Strandbackan tilaa varten Skeppuddenin niemeen E:n vaatimia oikeuksia autopaikkaan ja venevalkamaan sekä niille johtaviin teihin. E:n pyytämän toimituksen suorittamiselle ei siten ole edellytyksiä.

Lainkohdat

Laki yksityisistä teistä 7 § 2 ja 3 mom., 13 § 2 mom., 51 § 1 mom.

Jakolaki 59 § 2 mom.

Tuomiolauselma

Maaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta ja toimitus jätetään sikseen. E velvoitetaan suorittamaan korvaukseksi vastauksen antamisesta täällä olleista kuluista B:lle, C:lle ja A:lle yhteisesti 1.100 markkaa sekä A:lle samoin 1.100 markkaa.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Jalanko, Nikkarinen, Riihelä, Lehtonen ja Lindholm

---

[SV]

En vägförrättning enligt lagen om enskilda vägar hade anhängiggjorts för stiftande av i lagens 13 § 2 mom. avsedd rätt till bil- och båtplats för en lägenhet i skärgården vid havskusten på en lägenhet på fastlandet. Då det på orten hade blivit kutym att de som behövde sådana platser hyrde dessa på det område som förrättningen gällde och som hade iståndsatts för ändamålet, ansågs stiftandet av de yrkade rättigheterna inte vara ändamålsenligt. Det förelåg sålunda inte förutsättningar för förrättningen.

L om enskilda vägar 7 § 2 mom

L om enskilda vägar 7 § 3 mom

L om enskilda vägar 13 § 2 mom

Hela rättsfallet är i FKKO-registret