Legislator Rechtsprechung & Gesetzgebung
DE FR IT EN
In Legislator analysieren
HD:1987:105 KI-generiert

Supreme Court allows collection costs claim against debtor who paid debt but refused agency fees.

Geschäftsnummer HD:1987:105
Gericht / Behörde
Rechtsordnung Finnland (FI)
Entscheiddatum
Ausgang Gutgeheissen (Allowed)
Originalquelle öffnen Maschinenlesbares Markdown (.md)

Legislator-Zusammenfassung

KI-generiert

The Supreme Court of Finland overturned the lower courts' dismissal of a collection agency's claim for recovery costs. Although the debtor had paid the principal debt and interest, they refused to pay the agency's collection fees, which the lower courts incorrectly deemed inadmissible due to lack of a specific payment order. The Court ruled that while the debtor cannot be ordered to pay lower court litigation costs, they remain liable for the agency's proven collection expenses incurred during the debt recovery process.

Legislator-Regeste

KI-generiert

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentti; A debtor who has paid the principal debt and interest but refuses to pay collection agency fees is liable for those costs, even if lower court litigation costs are not recoverable.

Schlagwörter

KI-generiert
collection agency fees debt recovery costs litigation cost allocation collection agency mandate civil procedure costs Rechtsverwirkung unrechtmässig bezogene Leistungen Leistungsbezug

Zitierte Gesetzesbestimmungen

KI-generiert
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 § 1 momentti
KI-generiert
kko-other_2001_1001
Supreme Court dismisses claim for inheritance office fees when debt is transferred to a third party.
kko-precedent_2012_19
Supreme Court rules no interest on collection costs before debtor receives specific interest rate details.
kko-precedent_2005_108
Supreme Court allows recovery of collection costs when debt is valid and collection follows good practices despite litigation.
admin_1992_turku-and-pori-county__134
City council decision to collect sewage fees only for recent years was ruled invalid due to lack of individual assessment.
kko-other_1996_4805
Supreme Court allows partial claim for legal costs when state reimburses part of defendant's expenses.

Fragen Sie sich, wie dieser Entscheid auf Ihren Fall anwendbar ist?

Prüfen Sie diesen Entscheid zusammen mit Bundesrecht, kantonalen Erlassen, Kommentaren und Folgeentscheiden in Legislator AI.

Fall in Legislator öffnen →

Volltext

Velallisen jätettyä laskun maksamatta velkoja oli siirtänyt saatavan perimistoimiston perittäväksi. Sen jälkeen velallinen oli maksanut saatavan viivästyskorkoineen, mutta oli jättänyt maksamatta toimiston vaatiman korvauksen perimiskuluista. Velallinen velvoitettiin korvaamaan myös perimiskulut.

ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA

Kanne Muonion kihlakunnanoikeudessa

Kokemäen Tilitoimisto Oy on A, kommandiittiyhtiölle 30.10.1985 tiedoksi toimituttamansa haasteen nojalla lausunut, että liikkeenharjoittaja B Ompelimo B nimisen toiminimen haltijana oli siirtänyt osakeyhtiölle kommandiittiyhtiöltä perittäväksi 24.12.1984 päivätyn laskun määrän 6.598 markkaa ja 1.6.1985 päivätyn laskun määrän 2.987 markkaa. Trattaperinnän jälkeen kommandiittiyhtiö oli ennen haasteen tiedoksiantoa maksanut laskujen mukaiset saatavat ja viivästyskorot, mutta oli jättänyt suorittamatta vaaditun korvauksen perimiskuluista yhteensä 800 markkaa. Tämän vuoksi osakeyhtiö on vaatinut, että kommandiittiyhtiö velvoitetaan suorittamaan korvauksena velan perimiskuluista 800 markkaa 16 prosentin korkoineen haasteen tiedoksiannosta lukien sekä korvaamaan oikeudenkäyntikulut 16 prosentin korkoineen päätöksen antamisesta lukien.

Kihlakunnanoikeuden päätös 14.11.1985

Kihlakunnanoikeus on päätöksessään todennut, ettei ollut väitettykään kysymyksessä olevan maksamismääräysmenettelystä tai oikeudenkäynnistä aiheutuneet kustannukset. Tämän vuoksi ja kun ei ollut näytetty, että B:n tai osakeyhtiön toisaalta ja kommandiittiyhtiön toisaalta kesken olisi sovittu posti-, puhelin- ja pankkikulujen korvaamisesta tai että vakiintunut liiketapa sitä edellyttäisi, kihlakunnanoikeus on hylännyt kanteen.

Rovaniemen hovioikeuden tuomio 22.10.1986

Hovioikeus, jonka tutkittavaksi muun muassa osakeyhtiö oli saattanut jutun, on jättänyt kihlakunnanoikeuden päätöksen pysyväksi. Osakeyhtiö on velvoitettu suorittamaan kommandiittiyhtiölle korvaukseksi vastinekuluista 400 markkaa 16 prosentin korkoineen hovioikeuden tuomion antopäivästä.

MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA

Osakeyhtiölle on myönnetty valituslupa 16.2.1987. Kommandiittiyhtiö on antanut siltä pyydetyn vastauksen.

Osakeyhtiö on toistanut vaatimuksensa.

KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kommandiittiyhtiö on jättämällä maksamatta osakeyhtiön selvät ja riidattomat saatavat niiden eräpäivinä rikkonut kommandiittiyhtiölle sopimuksen mukaan kuuluvan velvoitteen. Kommandiittiyhtiöllä on tämän johdosta velvollisuus suorittaa osakeyhtiölle, paitsi viivästyskorkoa saatavien pääomille, myös korvaus niistä kuluista, jotka osakeyhtiölle on aiheutunut saatavan perintätoimista.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n 1 momentin ensimmäisestä virkkeestä ilmenevän periaatteen mukaan osakeyhtiö ei saa korvausta oikeudenkäyntikuluistaan alemmissa oikeuksissa. Koska kommandiittiyhtiö on hävinnyt juttunsa Korkeimmassa oikeudessa, sen tulee korvata osakeyhtiön kulut täällä.

Tuomiolauselma

Kihlakunnanoikeuden päätös ja hovioikeuden tuomio kumotaan ja kanne hyväksytään.

Kommandiittiyhtiö velvoitetaan suorittamaan osakeyhtiölle vaaditut 800 markkaa, josta saadaan vähentää kommandiittiyhtiön vapaaehtoisesti ja ennen haasteen tiedoksiantoa maksamat 50 markkaa. Kommandiittiyhtiön suoritettavaksi siis jää 750 markkaa 16 prosentin korkoineen 30.10.1985 lukien. Kommandiittiyhtiö velvoitetaan suorittamaan osakeyhtiölle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista Korkeimmassa oikeudessa 800 markkaa 16 prosentin korkoineen Korkeimman oikeuden tuomion antopäivästä lukien.

Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Salervo, Ådahl, Mörä, Hiltunen ja Tulenheimo-Takki

---

[SV]

Sedan en gäldenär hade underlåtit att betala en räkning hade borgenären överlåtit fordringen till en inkassobyrå för indrivning. Därefter hade gäldenären betalt fordringen jämte dröjsmålsränta, men hade låtit bli att betala byråns kostnader för indrivningen. Gäldenären ålades att också betala ersättning för indrivningskostnaderna.

Hela rättsfallet är i FKKO-registret