Legislator Rechtsprechung & Gesetzgebung
KHO 6.3.2020/1050 KI-generiert

Supreme Administrative Court dismissed appeal as it lacks jurisdiction over internal church disciplinary proceedings.

Geschäftsnummer KHO 6.3.2020/1050
Gericht / Behörde
Rechtsordnung Finnland (FI)
Entscheiddatum
Ausgang Abgewiesen (Dismissed)

Legislator-Zusammenfassung

KI-generiert

The Supreme Administrative Court refused to examine the applicant's complaint regarding the Archbishop's disciplinary council's exclusion of a member. The applicant argued the council acted unlawfully by barring him from a meeting concerning a bishop's criminal conviction, while the council had previously deemed him impartial. The court ruled that such internal ecclesiastical procedural disputes fall outside its statutory jurisdiction under the Church Act.

Legislator-Regeste

KI-generiert

Kirkkolain 25 luvun 5 §:n 1 momentti; Hallintolain 53 a §:n 1 ja 2 momentti: The Supreme Administrative Court lacks jurisdiction to review internal procedural disputes within church disciplinary bodies when the Church Act explicitly excludes the application of general administrative law incompatibility rules.

Schlagwörter

KI-generiert
church disciplinary proceedings administrative jurisdiction incompatibility rules internal church authority procedural dispute resolution Parteistellung der Staatsanwaltschaft begründete Befangenheit ungenügende Substantiierung von Grundrechtsverletzungen

Zitierte Gesetzesbestimmungen

KI-generiert
Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 §
Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 §:n mukaan lainkäyttöasioina korkein hallinto-oikeus käsittelee ne muutoksenhakua ja ylimääräistä muutoksenhakua koskevat asiat, jotka sen mukaan kuin siitä muualla laissa säädetään kuuluvat korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan.
Hallintolain 53 a §
Hallintolain 53 a §:n 1 momentin mukaan viranomaisen, siihen palvelussuhteessa olevan tai muun julkista hallintotehtävää hoitavan lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä voi jokainen tehdä hallintokantelun toimintaa valvovalle viranomaiselle.
Kirkkolain 25 luvun 5 §
Kirkkolain 25 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan käsiteltäessä hallintoasiaa kirkollisissa viranomaisissa on muun ohella noudatettava, mitä hallintolaissa säädetään, jollei mainitusta laista muuta johdu.
Hallintolainkäyttölain 51 §
A:n kirjoitus on tämän vuoksi hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentin nojalla jätettävä tutkimatta.
KI-generiert

Fragen Sie sich, wie dieser Entscheid auf Ihren Fall anwendbar ist?

Prüfen Sie diesen Entscheid zusammen mit Bundesrecht, kantonalen Erlassen, Kommentaren und Folgeentscheiden in Legislator AI.

Fall in Legislator öffnen →

Volltext

Asia

Tuomiokapitulin menettelyä koskeva kirjelmä

Kirjelmän tekijä

A

Kirjelmässä tarkoitetun asian aikaisempi käsittely

X:n hiippakunnan tuomiokapituli

on istunnossaan 2.5.2019 merkinnyt tiedoksi piispa B:ä koskevan rikostuomion ja todennut, ettei tuomiota voida pitää esteenä pappisviran eikä piispan viran hoitamiselle. Tuomiokapituli on lisäksi esittänyt kaksi asiaan liittyvää toteamusta. Asia ei tuomiokapitulin mukaan ole antanut aihetta muihin toimenpiteisiin.

Tuomiokapituli on ennen asian käsittelyä välipäätöksellään katsonut, että A, jolla on tuomiokapitulin istunnoissa X:n hiippakuntavaltuuston puheenjohtajana läsnäolo- ja puheoikeus, on ollut esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan perusteella.

Tuomiokapitulin istunnon pöytäkirjanotteeseen 5/2019 on muutoksenhaun kohdalle merkitty, että tuomiokapitulin päätökseen ei kirkkolain 24 luvun 5 §:n mukaan saa hakea muutosta.

Asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

A

on toimittanut korkeimpaan hallinto-oikeuteen 27.5.2019 saapuneen kirjelmän, jonka otsikko kuuluu "Kantelu X:n tuomiokapitulin toiminnasta luottamushenkilön jääväämisessä".

A on kirjelmässään vaatinut, että korkein hallinto-oikeus ratkaisee, menettelikö X:n hiippakunnan tuomiokapituli lainmukaisesti estäessään A:ta luottamushenkilönä osallistumasta tuomiokapitulin kokoukseen piispa B:n rikostuomioon liittyvää asiaa käsiteltäessä.

Korkeimman hallinto-oikeuden tulee myös ottaa kantaa asian käsittelyyn osallistuneiden niiden henkilöiden esteellisyyteen, jotka ovat piispa B:n suoria alaisia tai muutoin piispan kaitsennan alaisia.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus ei tutki A:n kirjelmässä esitettyjä vaatimuksia.

Perustelut

Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 §:n mukaan lainkäyttöasioina korkein hallinto-oikeus käsittelee ne muutoksenhakua ja ylimääräistä muutoksenhakua koskevat asiat, jotka sen mukaan kuin siitä muualla laissa säädetään kuuluvat korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan.

Hallintolain 53 a §:n 1 momentin mukaan viranomaisen, siihen palvelussuhteessa olevan tai muun julkista hallintotehtävää hoitavan lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä voi jokainen tehdä hallintokantelun toimintaa valvovalle viranomaiselle. Pykälän 2 momentin toisen virkkeen mukaan kantelun tekijän tulee esittää käsityksensä siitä, millä perusteella tämä pitää menettelyä virheellisenä ja mahdollisuuksien mukaan tieto arvostelun kohteena olevan menettelyn tai laiminlyönnin ajankohdasta.

Kirkkolain 25 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan käsiteltäessä hallintoasiaa kirkollisissa viranomaisissa on muun ohella noudatettava, mitä hallintolaissa säädetään, jollei mainitusta laista muuta johdu. Mainitusta pykälästä käy muutoin ilmi, miltä osin kirkollisissa viranomaisissa ei sovelleta hallintolain 28 §:n 1 momentissa tarkoitettuja esteellisyysperusteita.

A on kirjelmässään esittänyt käsityksensä siitä, että hänet on virheellisesti suljettu pois asian käsittelystä tuomiokapitulissa, minkä lisäksi hän on esittänyt, että eräät muutkin henkilöt ovat olleet mahdollisesti esteellisiä ottamaan osaa asian käsittelyyn. A:n kirjelmässä esitettyjen, esteellisyyttä koskevien hallintokantelun luonteisten vaatimusten tutkiminen ei kuulu korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan, kun otetaan huomioon korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 § ja hallintolain 53 a §.

A:n kirjoitus on tämän vuoksi hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentin nojalla jätettävä tutkimatta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Outi Suviranta, Antti Pekkala, Ari Wirén ja Toomas Kotkas. Asian esittelijä Anne Rautiainen.