Legislator Rechtsprechung & Gesetzgebung
Helsingin HAO 12.04.2023 1993/2023 KI-generiert

Court ruled VAT on cycling competition entry fee is general rate, not reduced rate for sports or events.

Geschäftsnummer Helsingin HAO 12.04.2023 1993/2023
Gericht / Behörde
Rechtsordnung Finnland (FI)
Entscheiddatum
Ausgang Gutgeheissen (Allowed)

Legislator-Zusammenfassung

KI-generiert

The Administrative Court ruled that the entry fee for a cycling competition must be taxed at the general 24% VAT rate. The company argued for a reduced 10% rate, claiming the fee was either for a sports service or an event admission. The court determined the fee was primarily for the competition itself rather than facilitating independent sports practice or general event access.

Legislator-Regeste

KI-generiert

Arvonlisäverolaki 85 a § 1 mom 3 ja 4 kohta; The entry fee for a sporting competition is not considered a service for sports practice or an event admission fee, thus subjecting it to the general VAT rate.

Schlagwörter

KI-generiert
VAT general rate sporting competition fee entry fee taxation reduced VAT rate sports service definition event admission fee VAT liability Finanzierung der Unfallversicherung

Zitierte Gesetzesbestimmungen

KI-generiert
Arvonlisäverolaki 1 § 1 mom 1 kohta
Arvonlisäverolaki 1 § 1 mom 1 kohta, 18 § 2 mom, 84 § sekä 85 a § 1 mom 3 ja 4 kohta
Arvonlisäverolaki 18 § 2 mom
Arvonlisäverolaki 84 §
Arvonlisäverolaki 85 a § 1 mom 3 kohta
Arvonlisäverolaki 85 a § 1 mom 4 kohta
Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY 98 artikla
Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY liite III 13 kohta
Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY liite III 14 kohta
KI-generiert

Fragen Sie sich, wie dieser Entscheid auf Ihren Fall anwendbar ist?

Prüfen Sie diesen Entscheid zusammen mit Bundesrecht, kantonalen Erlassen, Kommentaren und Folgeentscheiden in Legislator AI.

Fall in Legislator öffnen →

Volltext

A Oy järjesti pyöräilykilpailutapahtuman, jonka ohjelmassa oli maantiepyöräilyn maantieajo sekä aika-ajot. Yhtiö järjesti reitin varrelle osallistujille juotavaa ja pientä purtavaa. Tapahtuman osallistumismaksu sisälsi reittisuunnittelun, turvallisuuspalvelut, teknisen- ja ruokahuollon, ajanoton ja kaikki kilpailuun liittyvät oheistoimet. Jokaisella osallistujalla tuli olla tarvittava kilpailulisenssi, joka sisälsi tarvittavat vakuutukset. Hallinto-oikeudessa oli kysymys siitä, oliko yhtiön pyöräilykilpailun osallistujilta veloittamaan osallistumismaksuun sovellettava yleistä 24 prosentin verokantaa vai voitiinko maksuun soveltaa alennettua 10 prosentin verokantaa.

Maksamalla osallistumismaksun yhtiön asiakas sai oikeuden osallistua yhtiön järjestämään pyöräilykilpailuun. Asiassa ei ilmennyt, että yhtiö olisi tarjonnut osallistumismaksua vastaan asiakkailleen ohjattua liikuntaa, vaan osanottajat eli kilpailijat pyöräilivät tapahtumassa itsenäisesti. Asiaa arvioitaessa oli kuitenkin otettava huomioon, että pyöräilyn voitiin katsoa olevan liikuntalaji, jota tyypillisesti harrastetaan itsenäisesti.

Yhtiön maantiepyöräilykilpailuun osallistumisesta veloittaman suorituksen oli kokonaisuutena arvioiden katsottava liittyvän lähemmin kilpailutoimintaan kuin liikunnan harjoittamiseen. Kun lisäksi otettiin huomioon, että yleisen verokannan soveltamisesta tehtyjä poikkeuksia oli tulkittava suppeasti, hallinto-oikeus katsoi, että osallistumismaksu ei ollut vastiketta arvonlisäverolain 85 a §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta palvelusta, jolla annettiin mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen.

Asiassa saadun selvityksen mukaan yleisö pääsi yhtiön järjestämään tapahtumaan ilmaiseksi ja osallistumismaksu veloitettiin ainoastaan kilpailijoilta. Hallinto-oikeus katsoi, ettei yhtiön urheilukilpailuun osallistumisesta veloittamassa osallistumismaksussa ollut kysymys myöskään arvonlisäverolain 85 a §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta pääsymaksusta urheilutapahtumaan.

Yhtiön oli suoritettava osallistumismaksusta arvonlisäveroa arvonlisäverolain 84 §:ssä tarkoitetun yleisen verokannan mukaisesti.

Verohallinnon ennakkoratkaisu ajalle 14.1.2021 - 31.12.2022.

Arvonlisäverolaki 1 § 1 mom 1 kohta, 18 § 2 mom, 84 § sekä 85 a § 1 mom 3 ja 4 kohta

Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annettu neuvoston direktiivi 2006/112/EY (arvonlisäverodirektiivi) 98 artikla sekä liite III 13 ja 14 kohta

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Merja Tarvainen, Klaus Järvinen (eri mieltä) ja Suvi Leskinen, joka on myös esitellyt asian.

Päätös on lainvoimainen.