Legislator Rechtsprechung & Gesetzgebung
Turun HAO 31.03.2022 H551/2022 KI-generiert

Spouse lacks standing to appeal deportation order in asylum case due to lack of direct legal interest.

Geschäftsnummer Turun HAO 31.03.2022 H551/2022
Gericht / Behörde
Rechtsordnung Finnland (FI)
Entscheiddatum
Ausgang Abgewiesen (Dismissed)

Legislator-Zusammenfassung

KI-generiert

The Administrative Court dismissed the applicant's appeal regarding her husband's deportation order in an asylum case. The Migration Board had rejected the husband's new asylum application and ordered his return to his home country. The court held that the spouse, while affected emotionally, had no direct legal interest or immediate impact on her rights under the relevant administrative procedure laws. Consequently, she was not considered a material party entitled to file a complaint against the deportation decision.

Legislator-Regeste

KI-generiert

Hallintolainkäyttölain 6 §; Hallintopäätöksen 7 §:n 1 momentti; Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla 1 kohta: A spouse lacks standing to challenge a deportation order against their partner in an asylum case as the decision does not directly affect their legal rights or interests.

Schlagwörter

KI-generiert
standing to appeal material party direct legal interest deportation order asylum case administrative procedure spousal rights familienrechtliche Verhältnisse

Zitierte Gesetzesbestimmungen

KI-generiert
Hallintolainkäyttölain 6 § 1 momentti
Hallintopäätöksen 7 § 1 momentti
Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla 1 kohta
Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla 1 kohta ja 8 artikla
Euroopan ihmisoikeussopimus 8 artikla
Perustuslain 21 §

Zitierte Rechtsprechung

KI-generiert
KI-generiert

Fragen Sie sich, wie dieser Entscheid auf Ihren Fall anwendbar ist?

Prüfen Sie diesen Entscheid zusammen mit Bundesrecht, kantonalen Erlassen, Kommentaren und Folgeentscheiden in Legislator AI.

Fall in Legislator öffnen →

Volltext

Maahanmuuttovirasto oli jättänyt hakijan kansainvälistä suojelua koskevan uusintahakemuksen tutkimatta eikä ollut myöntänyt hänelle oleskelulupaa. Virasto oli samalla päättänyt käännyttää hakijan kotimaahansa ja määrännyt samalla, ettei hän saa kahden vuoden kuluessa siitä lukien, kun hän poistuu Schengen-alueelta, saapua Suomeen eikä muuhun Schengen-valtioon.

Asiassa oli muun ohella oikeuskysymyksenä ratkaistavana, oliko hakijan Suomessa olevalla puolisolla valitusoikeus päätöksestä siltä osin kuin hakija oli päätetty käännyttää ja määrätä maahantulokieltoon kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 7 §:n 1 momentin mukaan hallintopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään.

Lakia koskevan hallituksen esityksen (HE 29/2018 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että asianosaisen valitusoikeutta koskevan säännöksen tavoitteena on turvata jokaiselle oikeus päästä tuomioistuimeen hänen oikeuksiaan tai velvollisuuksiaan koskevassa asiassa perustuslain 21 §:ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6(1) artiklassa tarkoitetulla tavalla.

Asianosaisuuteen perustuva valitusoikeus olisi hallintopäätöksen materiaalisilla asianosaisilla. Heitä ovat ne, joille hallintopäätöksellä on asetettu velvollisuus, rajoitus tai kielto, tai joiden oikeus tai etu on evätty kokonaan tai osittain. Materiaalinen asianosainen on myös se, jonka etuun, oikeuteen tai velvollisuuteen hallintopäätös välittömästi vaikuttaa, vaikka päätöstä ei olisikaan muodollisesti kohdistettu häneen. Asianosaisen valitusoikeutta koskevassa säännöksessä edellytettäisiin päätöksen välittömiä vaikutuksia samoin kuin voimassa olevassa hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentissa. Valitusoikeutta ei siten voitaisi johtaa pelkästään päätöksen välillisistä vaikutuksista. Päätöksen vaikutusten välittömyyden arviointi edellyttää kuitenkin aina tapauskohtaista harkintaa asian laadun ja oikeusturvan tarpeen näkökulmasta (ks. esim. KHO 2018:1 ja KHO 2008:51).

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tuomiossaan Maaouia v. Ranska 5.10.2000 todennut, että maasta poistamisessa ei ole kysymys ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa tarkoitetuista oikeuksista tai velvollisuuksista. Maasta poistaminen on ennaltaehkäisevä, maahantulon hallintaan liittyvä hallinnollinen toimenpide. Maasta poistamista ei siten koske 6 artiklan mukainen vaatimus oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä, vaikka maasta poistamisella saattaa olla suuria vaikutuksia muun ohella henkilön yksityis- ja perhe-elämään.

Tuomioistuinlaki 4 luku 1 §

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 7 § ja 81 § 2 momentti

Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla 1 kohta ja 8 artikla

ks. toisin KHO 2022:121

KHO:n päätös 17.3.2023 taltionumero 872. Valittaja peruutti valituslupahakemuksen, ja asian käsittely raukesi.