Legislator Rechtsprechung & Gesetzgebung
Rovaniemen HAO 10.07.2012 12/0267/1 KI-generiert

Administrative court allows tax deduction for debt write-off despite debt restructuring into notes.

Geschäftsnummer Rovaniemen HAO 10.07.2012 12/0267/1
Gericht / Behörde
Rechtsordnung Finnland (FI)
Entscheiddatum
Ausgang Gutgeheissen (Allowed)

Legislator-Zusammenfassung

KI-generiert

The Administrative Court allowed the taxpayer to deduct a debt write-off from their 2009 business income, reversing the lower court's decision to reverse the deduction. Although the debt was restructured into notes under a voluntary arrangement, the court found the original nature of the receivables remained tied to the company's core business activities. Consequently, the write-off qualified as a final loss under the Income Tax Act, permitting the deduction despite the change in debt form.

Legislator-Regeste

KI-generiert

Laki elinkeinotulon verottamisesta 17 § 2 kohta; 19 § 1 momentti: The write-off of business receivables remains deductible as a final loss even if the debt is subsequently restructured into notes, provided the original nature of the receivables was tied to the company's core business activities.

Schlagwörter

KI-generiert
business income tax receivables write-off debt restructuring final loss deduction voluntary debt arrangement administrative court ruling taxable income adjustment veränderte finanzielle Verhältnisse

Zitierte Gesetzesbestimmungen

KI-generiert
Laki elinkeinotulon verottamisesta 17 § 2 kohta
Laki elinkeinotulon verottamisesta 17 § 2 kohta
Laki elinkeinotulon verottamisesta 19 § 1 momentti
KI-generiert

Fragen Sie sich, wie dieser Entscheid auf Ihren Fall anwendbar ist?

Prüfen Sie diesen Entscheid zusammen mit Bundesrecht, kantonalen Erlassen, Kommentaren und Folgeentscheiden in Legislator AI.

Fall in Legislator öffnen →

Volltext

A Oy on ollut urakoitsijana B Ay:n rakennuttamassa kauppakeskuksessa. Myyntisaamiset ­urakasta olivat käyneet epävarmoiksi vuoden 2008 aikana. B Ay:lle oli annettu konkurssiuhkainen maksukehotus, minkä jälkeen yhtiön ja sen velkojien välillä oli 10.2.2009 tehty vapaaehtoinen velkajärjestelysopimus, jossa A Oy oli ollut osapuolena.

Sopimuksen mukaan A Oy:llä B Ay:ltä olevista 763 454,45 euron myyntisaamisista sovittiin maksettavaksi 458 072,67 euron suuruinen osa. B Ay vapautettiin maksamasta loppuosasta myyntisaamisia eli 305 381,78 eurosta (arvonlisäverottomana 250 381,95 euroa) sitä vastaan, että sen yhtiömiehet ottivat erikseen laadittavien velkakirjojen mukaan vastattavakseen myyntisaamisten jäljellä olevasta määrästä. Velka tuli suoritettavaksi 2-4 vuoden kuluttua kiinteistön myynnin yhteydessä, mikäli kauppa­hinnasta kertyisi varoja riittävästi vakuusvelkojen suorituksen jälkeen. Velalle tuli maksaa korkoa 3 prosenttia. Sopimuksen mukaan maksamatta oleva saaminen lakkasi olemasta avoimen yhtiön yhtiömiesten velkaa, mikäli kiinteistön myyntihinta ei riittänyt vakuusvelkojen jälkeen saamisen kattamiseen.

A Oy oli tilinpäätöksessä 31.12.2008 kirjannut luotto­tappiona kuluksi yhtiömiesten vastattavaksi jääneen velan, joka oli arvonlisäverottomana 250 381,95 euroa. Luottotappiokirjaus hyväksyttiin myös vuoden 2008 verotuksessa.

Verotusta vuodelta 2009 toimitettaessa katsottiin, että vaikka arvonalennuskirjaukselle verovuodelta 2008 oli voinut olla perusteita, luottotappiona kirjattu määrä oli muuttunut edellä mainitun sopimuksen johdosta epävarmasta saamisesta lainasaamiseksi, joka voitiin kirjata luottotappioksi vasta kun se todetaan lopulliseksi. Sen vuoksi yhtiön vuoden 2009 elinkeinotuloon oli palautettu 250 381,95 euroa.

Hallinto-oikeus totesi, että syynä arvonalennuksen palauttamiseen verovuoden 2009 elinkeinotuloon oli ollut se, että urakkasaamisten oli katsottu vuonna 2009 muuttuneen myyntisaamisista pitkäaikaiseksi velaksi eli muuksi rahoitusomaisuudeksi, jonka arvonalennus on elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 17 §:n 2 kohdan mukaan verotuksessa vähennyskelpoinen vasta, kun se on lopullinen.

Asiassa oli kuitenkin otettava huomioon, että kyseessä olevissa urakkasaamisissa oli toteutetun velkajärjestelyn jälkeenkin tosiasiassa kyse yhtiön varsinaiseen toimintaan liittyvistä suoritteista syntyneistä saamisista, jotka olivat elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 19 §:n 1 momentin nojalla tulleet yhtiössä jo aiemmin tuloutetuiksi. Tähän nähden sillä seikalla, että osa urakkasaamisista oli velkajärjestelysopimuksessa nimetty velkakirjavelaksi, ei ollut sellaista saamisten alkuperäistä luonnetta muuttavaa merkitystä, että A Oy:n vuonna 2008 tekemä arvonalennuskirjaus voitaisiin pelkästään tällä perusteella palauttaa yhtiön verovuoden 2009 elinkeinotuloon elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 17 §:n 2 kohdan nojalla. Yhtiön elinkeino­tulosta oli siten poistettava siihen lisätyt 250 381,95 euroa.

Verovuosi 2009

Laki elinkeinotulon verottamisesta 17 § 2 kohta

Lainvoimainen