Legislator Rechtsprechung & Gesetzgebung
Hämeenlinnan HAO 19.6.2001 01/0299/2 KI-generiert

Administrative court quashes town planning decision for insufficient environmental consideration in lake shore building sites.

Geschäftsnummer Hämeenlinnan HAO 19.6.2001 01/0299/2
Gericht / Behörde
Rechtsordnung Finnland (FI)
Entscheiddatum
Ausgang Abgewiesen (Dismissed)

Legislator-Zusammenfassung

KI-generiert

The Administrative Court of Finland quashed the municipal council's decision to approve a shore zone plan for a small lake. The plaintiff argued that the plan failed to adequately account for the lake's specific characteristics and left insufficient contiguous undeveloped areas. The court agreed, ruling that building site allocation must primarily rely on natural conditions rather than equal distribution among owners.

Legislator-Regeste

KI-generiert

Maankäyttö- ja rakennuslaki 73 §; The allocation of building sites in a shore zone plan must primarily be based on natural conditions and environmental factors, ensuring sufficient contiguous undeveloped areas remain.

Schlagwörter

KI-generiert
shore zone planning environmental impact building site allocation natural conditions contiguous undeveloped area administrative review lake shore planning Natur- und Heimatschutz

Zitierte Gesetzesbestimmungen

KI-generiert
Maankäyttö- ja rakennuslaki 73 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki 73 §
KI-generiert

Fragen Sie sich, wie dieser Entscheid auf Ihren Fall anwendbar ist?

Prüfen Sie diesen Entscheid zusammen mit Bundesrecht, kantonalen Erlassen, Kommentaren und Folgeentscheiden in Legislator AI.

Fall in Legislator öffnen →

Volltext

Oikeuskysymyksenä oli, oliko ranta-asemakaavan rakennuspaikkojen määrässä otettu riittävästi huomioon luonnonolosuhteet ja muu ympäristö.

Kunnanvaltuusto oli hyväksynyt maanomistajien laadituttaman ranta-asemakaavan. Kaava koski noin 800 metrin pituisen, leveimmältä kohdaltaan noin 150 metrin levyisen ja kapeimmalta kohdaltaan noin 20 metrin levyisen järven ranta-alueita. Järven vesipinta-ala oli noin 6 hehtaaria. Kaavassa oli osoitettu 11 rantaan rajoittuvaa rakennuspaikkaa. Maanomistajia oli useita ja kaava-alue käsitti koko järven ranta-alueet. Alueellisen ympäristökeskuksen ja yhden rannanomistajan valituksista hallinto-oikeus kumosi kunnanvaltuuston ranta-asemakaavan hyväksymistä koskevan päätöksen.

Rakennuspaikkojen mitoittamisen on ensisijaisesti perustuttava luonnonolosuhteisiin ja muuhun ympäristöön. Rakennuspaikkoja ei voitu lisätä kaavaan pelkästään sillä perusteella, että kaikki rannanomistajat olivat mukana kaavaehdotuksessa eikä sillä perusteella, että kaikkien tulisi saada rakennusoikeutta suhteessa omistamansa rantaviivan määrään. Kun otettiin huomioon järven pieni koko ja sen muoto sekä sille kaavassa osoitettujen rakennuspaikkojen määrä ja sijainti, ei kaavassa ollut otettu huomioon vesistön ominaispiirteitä eikä ranta-alueille jäänyt riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 73 §