Legislator Rechtsprechung & Gesetzgebung
Hämeen LO 8.2.1996 2/Täysistunto KI-generiert

Administrative court rejected lower court's finding that unfinished basement storage rooms qualify for reduced tax value due to proximity to living areas.

Geschäftsnummer Hämeen LO 8.2.1996 2/Täysistunto
Gericht / Behörde
Rechtsordnung Finnland (FI)
Entscheiddatum
Ausgang Teilweise gutgeheissen (Partially Allowed)

Legislator-Zusammenfassung

KI-generiert

The Administrative Court of the Hämeen region partially allowed the taxpayer's appeal regarding the valuation of a residential building's basement. While the lower court identified storage areas within the basement, it ruled that their proximity to living spaces and specific construction features prevented them from being considered 'unfinished' in the statutory sense. Consequently, the court declined to apply the significantly reduced valuation rates mandated by the Ministry of Finance for such properties.

Legislator-Regeste

KI-generiert

Valtiovarainministeriön päätökset rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista 5 ja 6 §; The court held that basement rooms serving living functions or located immediately adjacent to them do not qualify as 'unfinished storage rooms' for the purpose of applying reduced tax valuation rates.

Schlagwörter

KI-generiert
tax valuation residential property unfinished storage administrative appeal basement valuation procedural proximity construction standards Minderwert des verbleibenden Teils

Zitierte Gesetzesbestimmungen

KI-generiert
TVL (1240/88) 131 §
Valtiovarainministeriön päätökset rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista 2 §, 5 § ja 6 §

Zitierte Rechtsprechung

KI-generiert
KHO:n päätös 8.4.1997 taltionumero 800
KHO:n päätös 8.4.1997 taltionumero 800.
KI-generiert

Fragen Sie sich, wie dieser Entscheid auf Ihren Fall anwendbar ist?

Prüfen Sie diesen Entscheid zusammen mit Bundesrecht, kantonalen Erlassen, Kommentaren und Folgeentscheiden in Legislator AI.

Fall in Legislator öffnen →

Volltext

Valtiovarainministeriön rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista kutakin verovuotta varten erikseen antaman päätöksen 5 ja 6 §:n mukaan pientalon kellarin pinta-alan arvona neliömetriä kohti käytetään perusarvosta poikkeavaa, huomattavasti alhaisemmaksi määrättyä arvoa silloin, kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä.

Asuinrakennuksen kellarikerroksessa oli käyttötarkoitukseltaan asumiskäytössä olevia tiloja, asumiskäyttöä välittömästi palvelevia tiloja kuten lämpökeskustila ja saunaosasto pukuhuoneineen, löyly- ja pesuhuoneineen sekä talouskellaritila. Vielä kellarikerroksessa oli autotalliosa.

Kellarikerroksen seinä-, katto- ja lattiarakenteet poikkesivat toisistaan, mutta kaikilta osin rakenteisiin kuuluivat lämpöeristys ja eritasoista kosteuseristystä. Autotalliosan ja talouskellarin seinissä oli pintamateriaalina 12 mm:n rakennelevy ja lattiapintana betonilaatta. Lämpökeskustilan pintamateriaalit eivät selvinneet esillä olleista rakenneleikkauksista.

Lääninoikeus (täysistunto) katsoi autotalliosan, lämpökeskustilan ja talouskellaritilan olevan valtiovarainministeriön päätöksessä tarkoitettuja, pääasiassa varastokäytössä olevia kellaritiloja. Mainitut tilat kuitenkin sijoittuivat välittömään yhteyteen selvästi asumiskäytössä olevien tilojen kanssa. Tämän vuoksi ja edellä kuvatut rakenteet huomioon ottaen lääninoikeus katsoi, ettei tässä tarkoitettuja tiloja voitu pitää viimeistelemättöminä siinä mielessä, kuin valtiovarainministeriön päätöksissä tarkoitetaan. Tästä syystä rakennuksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa autotalli-, lämpökeskus- ja talouskellaritilojen osaltakaan ei voitu soveltaa tässä tarkoitetusta perusarvosta poikkeavia, huomattavasti alhaisempia arvoja.

Vähemmistö, (5 jäsentä 15 jäsenestä) katsoi näiden tilojen olevan asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella pintarakenteiltaan viimeistelemättömiä ja olisi alentanut rakennuksen jälleenhankinta-arvoa.

TVL (1240/88) 131 §

Valtiovarainministeriön päätökset rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista (1184/89, 1146/90 ja 1453/91) 2 §, 5 § ja 6 §

KHO:n päätös 8.4.1997 taltionumero 800. Ei muutosta.