Legislator Rechtsprechung & Gesetzgebung
Kymen LO 11.2.1991 155/I KI-generiert

Administrative court dismissed transport service claim as plaintiff lacked severe disability under disability services act.

Geschäftsnummer Kymen LO 11.2.1991 155/I
Gericht / Behörde
Rechtsordnung Finnland (FI)
Entscheiddatum
Ausgang Abgewiesen (Dismissed)

Legislator-Zusammenfassung

KI-generiert

The Administrative Court dismissed the plaintiff's appeal against a decision denying him public transport services under the Disability Services Act. The court found that while the plaintiff had mobility difficulties due to age and obesity, he did not suffer from a clearly demonstrable disease or injury causing such difficulties. Consequently, he did not meet the statutory definition of a severely disabled person entitled to transport assistance.

Legislator-Regeste

KI-generiert

Vammaispalvelulain 2 §; 8 § 1 mom: A person is not entitled to transport services under the Disability Services Act if they do not have a clearly demonstrable disease or injury causing mobility difficulties.

Schlagwörter

KI-generiert
Disability Services Act severe disability mobility difficulties public transport services administrative appeal age-related disability clearly demonstrable disease Wegweisung trotz Gesundheitsproblemen

Zitierte Gesetzesbestimmungen

KI-generiert
Vammaispalvelulaki 2 §
Vammaispalvelulaki 8 § 1 mom

Zitierte Rechtsprechung

KI-generiert
KHO:n päätös T:3451,A:3.10.1991
KHO:n päätös T:3451,A:3.10.1991: Ei muutoksenhakulupaa
KI-generiert

Fragen Sie sich, wie dieser Entscheid auf Ihren Fall anwendbar ist?

Prüfen Sie diesen Entscheid zusammen mit Bundesrecht, kantonalen Erlassen, Kommentaren und Folgeentscheiden in Legislator AI.

Fall in Legislator öffnen →

Volltext

Oikeuskysymyksenä oli, oliko A:lle järjestettävä kuljetuspalveluja

vammaispalvelulain nojalla.

Lääkärintodistuksen mukaan A ei ollut vaikeavammainen. Liikkuminen

tai jokapäiväisistä toiminnoista selviytyminen tuotti

muutoin hänelle erityisiä vaikeuksia. Hän saattoi käyttää

julkisia liikennevälineitä eikä hän ollut kuljetuspalveluja

koskevissa ohjeissa tarkoitettujen kuljetuspalvelujen tarpeessa.

A:n kävelyvaikeudet johtuivat hänen ikääntyneisyydestään

ja ylipainostaan, selvästi osoitettavaa sairautta tai

vammaa liikuntavaikeuksien takana ei ollut. A oli 87-vuotias.

Perusturvalautakunta oli pysyttänyt viranhaltijapäätöksen,

jolla oli hylätty A:n hakemus, koska A ei ollut lääkärintodistuksen

mukaan vaikeavammainen.

Lääninoikeus katsoi, kun otetaan huomioon lääkärinlausunto

A:n liikkumisrajoituksesta sekä muu asiakirjoista saatava

selvitys, ettei A:ta voitu pitää sellaisena vammaisena henkilönä,

jolle vammaispalvelulain nojalla voitaisiin myöntää

kuljetuspalveluja, ja hylkäsi valituksen. Äänestys 2-1. Eri

mieltä ollut jäsen päätyi mainitun lain 8 §:n ja 21 §:n 2 momentin

nojalla samaan lopputulokseen katsoen, ettei A:ta voitu

pitää sellaisena vaikeavammaisena henkilönä, jolle vammaispalvelulain

nojalla voitaisiin myöntää kuljetuspalveluja.

VammaispalveluL 2 §

VammaispalveluL 8 § 1 mom

Haettu muutosta

KHO:n päätös T:3451,A:3.10.1991: Ei muutoksenhakulupaa